Rakkaat seiskaluokkalaiset,
Kevätjuhlan jäähyväisten jälkeen tuli mieleen vielä monta asiaa, jotka olisin halunnut teille sanoa, ennen kuin erosimme kukin tahoillemme. Ajattelin koota ajatukset tänne blogiin, jota ainakin jotkut teistä vielä lukevat.
Joku teistä oli kirjoittanut todistuskuoreen jollekin toiselle lauseen, joka meni suurin piirtein näin: ”Sä otit mut vastaan, kun tulin uutena luokkaan. Sait mut tuntemaan, että kuuluin porukkaan”. Tämä palaute kosketti varmasti saajaansa, mutta myös minua. Jos otatte ensi syksynä samalla tavalla vastaan joukkoonne liittyvät uudet oppilaat, on teillä edessä hienot vuodet yläkoulussa. Viihtymisenne ja onnistumisenne koulussa riippuu paljolti siitä, miten arvostatte toisianne, erilaisuudesta huolimatta. Rohkaisen teitä kehittämään erityisesti tätä vahvuutta – ystävällisyyttä.
Viimeisellä kouluviikolla pääsimme seuraamaan koulumme upeaa Ester-musikaaliproduktiota. Esitys oli todella vaikuttava ja Esterin elämäntarina puhuttelee aina uudestaan ja uudestaan. Löysin YouTubesta kappaleen Born For This, joka kertoo myös Esteristä. Jaan teille linkin ja toivon, että kuuntelette kappaleen ja luette sanat (engl.). Olkoon tämä kappale rohkaisuksi teille, jotka ehkä mietitte omaa paikkaanne ja tehtäväänne (ainakin jossain vaiheessa).
Jään haikein mutta myös iloisin mielin seuraamaan (alakerrasta käsin), miten kasvatte ja kehitytte kolmen seuraavan yläkouluvuoden aikana EKK:ssa. Voittajina maalissa…
Toistaiseksi blogimme jää tauolle. Nähtäväksi jää, kuka siihen tulevaisuudessa kirjoittaa…
Suloista suvea kaikille lukijoillemme!
Metti